Ihmiskaupan uhriksi joutuneiden määrä on yli kolminkertaistunut Suomessa vuodesta 2015

Luvut ryhmälle toimittaneen Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan järjestelmään ohjattiin viime vuonna yhteensä 228 henkilöä, joista 163 otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Vielä vuonna 2015 asiakkaaksi otettiin 52 ihmistä. Avun piiriin ohjattujen määrä on siis yli kolminkertaistunut vuodesta 2015.

Korkeaan asiakasmäärään vaikuttaa osaltaan vuonna 2015 alkanut laajamittainen maahantulo. Merkittävä osa uhreista on pakotettu prostituutioon tai heitä on hyväksikäytetty työvoimana ravintola- ja siivousalalla. Tässä voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että palkkoja ei makseta, työtunteja teetetään ylen määrin tai työnantaja esimerkiksi pitää hallussaan työntekijän pankkikorttia tai passia. Myöskään pakkoavioliitot, rikollisuuteen pakottaminen ja elinkauppa ei ole Suomessa täysin tavatonta.

Suurinta osaa ihmiskaupan uhreista on hyväksikäytetty ulkomailla ennen Suomeen tuloa, mutta ihmiskaupan uhreiksi joudutaan myös Suomessa.

Viime vuonna tunnistettiin ennätysmäärä seksikaupan uhreiksi Suomessa joutuneita ihmisiä. Heitä ohjautui auttamisjärjestelmään 18.Suomessa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja taas tuli avun piiriin entistä vähemmän.

Iso osa uhreista oli kotoisin Nigeriasta, Somaliasta, Thaimaasta, Afganistanista ja Irakista. Ainakin seitsemän ihmiskaupan uhreiksi tunnistetuista oli asiantuntijaryhmän mukaan Suomen kansalaisia.

Suomea kehotetaan kiinnittämään huomiota lapsikauppaan

Raportin mukaan Suomen tilanne ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa on parempi kuin kolme vuotta sitten, mutta GRETA löysi käytännöissä myös parannettavaa. Asiantuntijaryhmä muun muassa suosittaa suomalaisia viranomaisia kehittämään järjestelmää niin, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan paremmin ja heistä kerättäisiin entistä enemmän tietoa. Suomea suositellaan myös huomioimaan paremmin yksin maahan tulevien lasten tilanne lapsikaupan torjumiseksi.

– Suomen tulisi varmistaa, että lapset saavat tehokasta hoitoa, mukaan lukien sopivan majoituksen, ja kouluttaa lasten kanssa toimivia ammattilaisia mukaan lukien vastaanottokeskusten henkilökuntaa. Yksin maahan tulleiden lasten katoamisista tulisi aloittaa systemaattisesti poliisitutkintoja ja vahvistaa viranomaisten järjestelmiä, raportissa todetaan.

Tämän lisäksi raportissa todetaan, että Suomen viranomaisten tulisi muun muassa lisätä yleisön tietoisuutta lapsikaupan eri muodoista.

Lasten hyväksikäyttöä ei aina tunnisteta ihmiskaupaksi

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tekivätkin maaliskuussa selvityksen, jonka mukaan Suomessa on useita lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan ja siihen liittyvän, pääosin seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

– Moni tapaus jää tunnistamatta ihmiskauppana. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että lasten ja nuorten kohtaamaa hyväksikäyttöä ei myöskään aina osata nähdä ihmiskaupan viitekehyksen kautta, vaan se ymmärretään muuna hyväksikäyttönä.

Maaliskuisen selvityksen viesti viranomaisille on sama kuin asiantuntijaryhmän.

– Viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta ihmiskaupasta tulee Suomessa edelleen lisätä, jotta tapauksia voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä. Lisäksi tarvitaan selkeitä ohjeistuksia siitä, miten puuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan ihmiskauppaan, sekä riittävää apua ja tukea uhriksi joutuneille, selvityksessä sanotaan.