SELVITYS: Suomessa lukuisia ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria - moni tapaus jää silti piiloon

Selvityksen mukaan Suomessa on useita lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön uhreiksi. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on autettu vuosien 2006–2018 aikana 55 alle 18-vuotiasta ja 141 nuorta (18–21-vuotiasta). Moni tapaus jää kuitenkin tunnistamatta.

- Koska ihmiskauppa ei aina tule viranomaisten tietoon, on todennäköistä, että lapsiuhreja on enemmän, mitä näyttäytyy viranomaislukujen perusteella. Tunnistamista vaikeuttaa se, että ihmiskauppa ymmärretään usein erillisenä muusta hyväksikäytöstä, esimerkiksi lasten kaupallisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka ilmiöt ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia, projektipäällikkö Veikko Mäkelä toteaa.

Hyväksikäyttö on voinut tapahtua joko Suomessa, ulkomailla lapsen koti- tai lähtömaassa tai matkalla Suomeen. Uhreina on myös suomalaisia lapsia ja nuoria.

Aiempi kaltoinkohtelu lisää riskiä joutua uhriksi

Lapset ja nuoret ovat haavoittuvan asemansa vuoksi alttiita ihmiskaupan eri muodoille aina seksuaalisesta hyväksikäytöstä kerjäämisessä pakottamiseen.

- Suomessa on kohdattu erityisesti lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai prostituutioon pakotetuksi, tekemään rikoksia pakotettuna tai avioitumaan vastentahtoisesti. Yhtenä ryhmänä selvityksessä nousivat esiin hatkaajat eli sijoitetut nuoret, jotka karatessaan sijoituspaikastaan saattavat joutua hyväksikäytetyksi, tutkija Elina Kervinen kertoo.

Etenkin suomalaisia ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria tunnistetaan kuitenkin heikosti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ei ole ohjautunut yhtään suomalaista alle 18-vuotiasta lasta, vaikka tuomioon asti edenneissä tapauksissa on ollut myös alaikäisiä suomalaisia uhreja.

Useat eri tekijät voivat lisätä lapsen tai nuoren riskiä joutua ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön uhriksi. Lapsi tai nuori on jo ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi haavoittuvassa asemassa. Tilanteen tekee haastavaksi se, että hyväksikäyttäjä on usein ihminen, johon lapsi luottaa, esimerkiksi lapsen huoltaja, sukulainen, tuttava tai muu turvalliseksi mielletty henkilö.

– Lasten ja nuorten riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi lisäävät esimerkiksi aikaisempi kaltoinkohtelu ja väkivalta, rikkinäiset perhesuhteet, syrjäytyminen, ja yleinen tietämättömyys ilmiöstä. Ihmiskaupan ehkäisemiseksi lasten ja nuorten oireiluun sekä kaikenlaiseen epäasialliseen kohteluun tulisi puuttua matalalla kynnyksellä, jotta pystytään estämään tilanteen kehittyminen ihmiskaupaksi Kervinen kertoo.

Viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta ihmiskaupasta

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön ehkäisemiseksi selvityksessä suositellaan useita parannuksia nykytilaan. Eri viranomaisten, kuten lastensuojelun, syyttäjien ja tuomioistuinten täytyy lisätä koulutusta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Myös moniammatillista yhteistyötä pitää kehittää ja ennaltaehkäisevän työn resursseja lisätä.

- Suomessa tarvitaan ihmiskaupan vastaista toimenpideohjelmaa ja kansallista koordinaatiota, jotta yksittäiset toimijat saavat tukea ja ohjeistusta siitä, miten heidän pitäisi toimia kokonaisuuden osana. Uhrien tulisi myös saada välitöntä tukea heti, kun viitteitä hyväksikäytöstä tulee ilmi, Mäkelä lisää.

Selvitys lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta Suomessa on osa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän IHME-hanketta. Ihmiskaupan vastaisen työn toimintamahdollisuuksien edistäminen Suomessa, IHME-hanke, saa tukea Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF-P).

Julkaisu: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. Elina Kervinen ja Natalia Ollus.
HEUNIn tutkimusraportteja 89. Helsinki: HEUNI. 2019.

Projektipäällikkö Veikko Mäkelä, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, puh 0295 463 171, s-posti: veikko.makela@migri.fi

Tutkija Elina Kervinen, HEUNI, puh: 050 524 0691, s-posti: elina.kervinen@om.fi